Tieverkko ei romahda vuodessa. Siksi kunnossapidon leikkaus näyttää aina halvalta: tiet näyttävät seuraavana keväänä suunnilleen samoilta, ja lasku tulee vuosien päästä, pääosin niille, jotka teillä ajavat.
Strategia-analyysi tuo laskun pöydälle ennen päätöstä. Vuonna 2024 SirWay ja AFRY tekivät sellaisen Väylävirastolle: koko valtion päällystetyn tieverkon 30 vuoden elinkaarimallin vuosille 2025–2054 HDM-4:llä. Kysymys oli helppo esittää ja vaikea ratkaista: millä päällystebudjetilla tienpitäjän ja tienkäyttäjien yhteenlasketut kustannukset ovat pienimmät, ja mitä tapahtuu niillä budjeteilla, joita Suomessa oikeasti suunnitellaan?
Miksi tämä on ajankohtaista
Suomi päättää nyt vuoden 2027 tiebudjetista. Vuosien 2024–2026 korjausvelkarahoitus päättyy tänä vuonna, ja hallitus esittää valtion teiden, ratojen ja vesiväylien perusväylänpitoon noin 1,29 miljardia euroa vuodelle 2027. Liikenne- ja viestintäministeriö esitti teille 130 miljoonaa euroa lisää; hallituksen budjettiriihi jätti sen rahoittamatta. Eduskunta äänestää joulukuussa.
Väylävirasto julkaisi 22. lokakuuta valtion tieverkon kokonaiskuvan. Huonokuntoisia päällystettyjä teitä on jo noin 10 700 km, viidennes päällystetystä verkosta. Rakenteita parannetaan noin 320 km vuodessa, kun 2000-luvun alussa luku oli lähes 1 000 km. Kokonaiskuva esittää kolme rahoitustasoa. Alin, “niukkuus jatkuu”, noudattaa julkisen talouden suunnitelmaa (JTS). Taso 1, noin 1,8 miljardia euroa vuodessa, noudattaa valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (Liikenne 12). Samaa tasoa vuodesta 2027 alkaen vaativat myös Palvelualojen työnantajat Palta ja Keskuskauppakamari.
Mallimme kattaa kummankin tason päällysteosuuden.
Miten malli toimii
- Tieverkko. 53 162 ajoratakilometriä valtion päällystettyjä teitä Velhosta, jaettuna 100 metrin segmentteihin ja kahdeksaan osaverkkoon liikennemäärän ja päällystetyypin mukaan vähäliikenteisistä PAB-teistä moottoriteihin. Kävely- ja pyöräilyväylät sekä rampit jätettiin pois.
- Kunto ja rakenne. Tasaisuus (IRI) ja urasyvyys vuosittaisista kuntomittauksista, päällystepaksuudet verkkotason maatutkauksista ja kantavuus Väyläviraston mittauksista.
- Vaurioituminen. HDM-4:n päällystemallit kalibroitiin seuraamaan Väyläviraston omia vaurioitumismalleja.
- Toimenpiteet. Väyläviraston tyypilliset työketjut jokaiselle osaverkolle paikkauksista uudelleenpäällystykseen ja rakenteen parantamiseen yksikköhintoineen.
- Tienkäyttäjät. Ajoneuvo-, aika- ja CO₂-kustannukset, kun ajoneuvokanta siirtyy polttomoottoreista sähkö-, kaasu- ja vetyautoihin kansallisten ennusteiden mukaan.
- Budjetit. Rajoittamaton optimi sekä JTS- ja Liikenne 12 -budjettiskenaariot. HDM-4 valitsee, mitkä työt tehdään, missä ja milloin, jotta jokaisesta budjetista saadaan eniten irti.
Mitä malli näyttää
- Optimibudjetti on noin 344 miljoonaa euroa vuodessa päällysteille: 309 miljoonaa korjauksiin ja 35 miljoonaa hoitotoimenpiteisiin. Silloin tienpitäjän ja tienkäyttäjien yhteiset kustannukset ovat pienimmät. JTS-taso antaa noin 175 miljoonaa.
- JTS-tasolla keskimääräinen IRI nousee noin 2:sta yli 10 mm/m:iin 30 vuodessa. Tienkäyttäjät menettävät noin 750 miljoonaa euroa vuodessa ajoneuvo- ja aikakustannuksina, kun budjetti säästää noin 170 miljoonaa. Säästö on todellinen, mutta se maksetaan takaisin nelinkertaisena.
- Liikenne 12 -rahoitus toisi päällysteet lähelle optimia vuodesta 2029. Sen korjausbudjetti vuodesta 2029 on suunnilleen optimin suuruinen; IRI pysyy 2 ja 3,5 mm/m:n välillä.
- Kun rahaa on vähemmän, vilkkaimmat tiet hoidetaan ensin ja vähäliikenteiset rapistuvat. Noin 8 300 km:llä vähäliikenteisiä päällystettyjä teitä seuraava päällystys ei enää maksa itseään takaisin pelkillä tienkäyttäjähyödyillä. Ennen kuin yhtään niistä muutetaan soratieksi, sorateiden hoitokustannukset kuuluvat laskelmaan; tämä analyysi ei mallintanut niitä.
Luvut koskevat valtion päällystetyn tieverkon päällysteiden korjauksia ja hoitoa ilman arvonlisäveroa. Ne eivät ole koko perusväylänpidon budjetti, josta maksetaan myös sillat, talvihoito, soratiet, radat ja vesiväylät.
Strategia-analyysi ei ole kertaluonteinen selvitys
Tämä analyysi vei kuukausia, koska tiedot piti hakea tierekisteristä, puhdistaa, ryhmitellä ja syöttää erilliseen malliin. Kun tällainen selvitys valmistuu, uudet kuntotiedot on jo mitattu ja budjettikeskustelu on edennyt.
Järjestyksen pitäisi olla toisin päin. Strategia-analyysi kuuluu omaisuudenhallintajärjestelmän sisään, suoraan tierekisteristä ja kuntomittauksista syötettynä, ja se ajetaan uudelleen joka vuosi uusien tietojen tultua. Silloin sama järjestelmä, joka vastaa kysymykseen “paljonko tarvitsemme?”, vastaa myös kysymyksiin “mitkä tiet ensin?” ja “kannattaako hanke?”. SirWay RAMS on rakennettu näin: strategia-analyysi on samalla verkkotiedolla kuin monitavoitteinen kunnossapidon suunnittelu ja NPV/IRR-taloudellinen analyysi.
Väyläviraston kokonaiskuva ehdottaa perusväylänpidon rahoituksen sitomista kustannusindeksiin, jotta tänään sovittu budjetti ostaa saman määrän työtä myös viiden vuoden päästä. Mallimme näyttää, miksi sillä on väliä: ero arvonsa säilyttävän ja rapistuvan tieverkon välillä ei ole dramaattinen leikkaus, vaan budjetti, joka jää hiljalleen jälkeen.
Joulukuun äänestys ratkaisee vuoden 2027. Huhtikuun 2027 eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus ratkaisee sitä seuraavat vuodet.
Tekijät
Strategia-analyysin tekivät vuonna 2024 SirWay ja AFRY Väylävirastolle. Artikkelin luvut ovat loppuraportista Tieverkon elinkaarianalyysi 2025–2054 – HDM-4-mallinnus (joulukuu 2024). Rahoitustasot ja tieverkon kuntoluvut ovat Väyläviraston valtion tieverkon kokonaiskuvasta (Väyläviraston julkaisuja 73/2026). Artikkelin yläpuolella oleva kaavio on piirretty uudelleen HDM-4-tulosteesta.
Haluatko saman analyysin omalle tieverkollesi? Kirjoita Konsta Sirviölle: konsta.sirvio@sirway.fi.
