Pyörätie ei kulu kuten ajorata. Sillä ei aja raskaita rekkoja, joten siihen ei synny urautumista eikä sen kantavuus heikkene samalla tavalla kuin tiellä. Se vanhenee, halkeilee ja rikkoutuu reunoilta. Pyöräilijälle yksittäinen reikä tai leveä halkeama on todellinen vaara, paljon suurempi kuin sata metriä hiushalkeamia.
Väylävirasto hallinnoi maanteiden varsilla noin 6 000 kilometriä kävely- ja pyöräilyväyliä (JKP-väyliä). Viime aikoihin asti niiden kunto arvioitiin silmämääräisesti maastossa, ja arvioija päätti paikan päällä, mitkä osuudet tarvitsevat päällystystä. Rekisteriin jäi vain päätös, ei sen perustetta. Vähimmäispituussäännöt pudottivat lyhyet vaaralliset kohdat pois ohjelmasta, ja tieto vaarallisesta reiästä tuli yleensä pyöräilijän valituksena.
Vuosina 2021–2023 SirWay ja AFRY etsivät parempaa tapaa yhdessä Väyläviraston sekä Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten kanssa. Alla kuvattu menetelmä on tämän työn tulos. Se on kirjoitettu kaikille tienpitäjille, valtiolle ja kunnille, jotka hallinnoivat kävely- ja pyöräilyväyliä.
1. Lähde liikkeelle pyöräilijästä
Kysyimme ensin käyttäjiltä. Kävely- ja pyöräilyväylien käyttäjille tehtyyn kyselyyn tuli 401 vastausta ja lähes 200 vapaamuotoista kommenttia. Kunto oli tärkein tekijäryhmä (3,8 asteikolla 1–5). Seuraavina olivat turvallisuus ja toimivuus (kumpikin 3,6) sekä mukavuus (2,8). Kunnon osalta käyttäjät nimesivät suuret reiät ja leveät halkeamat vaurioiksi, joita he pelkäävät eniten. Asiantuntijat olivat sanoneet saman.
Tämä vastaus määrää menetelmän muut osat. Kuntomuuttujat, niiden painot ja kunnossapitosäännöt valitaan pyöräilijän näkökulmasta.
2. Anna pyöräilijöiden kerätä data
Videon keräsivät tavalliset pyöräilijät Crowdchupan (nykyään Crowdsorsa) mobiilipelillä. Kartoitettavien väylien varrelle sijoitetaan rahanarvoisia virtuaalisia esineitä. Pyöräilijä kerää ne tallentamalla GPS-merkittyä videota ohjaustankoon kiinnitetyllä puhelimella, ja hänelle maksetaan päivän päätteeksi laaduntarkastuksen läpäisseistä videoista. Esine katoaa, kun joku on kerännyt sen, joten samaa osuutta ei kuvata kahdesti. Hylätyn videon esineet palaavat kartalle jonkun toisen kerättäviksi. Lyhyiden ja hajallaan olevien osuuksien korkeammat palkkiot korvaavat ylimääräisen ajon.
Menetelmä toimii. Kartoitetuilla alueilla suurin osa verkosta oli katettu kunkin kampanjan ensimmäisinä päivinä ja koko verkko muutamassa viikossa. Paikallinen ja valtakunnallinen media uutisoi tapahtumista, ja osallistujien mielestä peli oli hauska.
Joukkoistettu data vaatii tiukan laadunvalvonnan. Kolmen kampanjan opit:
- Kameran kulma. Sovelluksen horisonttiviiva pitää jokaisen kameran samassa kulmassa. Ennen sen lisäämistä moni kamera osoitti liian alas.
- Pinta ja valo. Märkä pinta, tärinä ja epätarkka video tekevät tunnistuksesta epäluotettavan. Tällaiset videot pitää hylätä eikä käsitellä.
- Kattavuus. Tiedonkerääjän pitää raportoida, mitkä osuudet puuttuvat ja miksi, jotta aukko ei paljastu vasta analyysivaiheessa.
- Paikannus. Puhelimen GPS ei ole tarkka, ja saman osuuden päällekkäiset videot pitää suodattaa pois.
3. Anna konenäön mitata vauriot
Konenäkö etsii sen jälkeen vauriot videolta. Vuosina 2021 ja 2022 käytettiin 15 vauriotyyppiä tunnistavaa mallia (Vaisalan). Vuonna 2023 hankkeessa käytettiin Flowityn mallia, joka mittaa kuutta tyyppiä: reiät, pituus-, poikki- ja leveät halkeamat, verkkohalkeamat ja reunavauriot. Se analysoi väylää 2,5 metriä kerrallaan ja raportoi tuloksen 10 metrin jaksoittain.
Mallien vertailusta syntyi kolme johtopäätöstä:
- Vähemmän vauriotyyppejä toimii paremmin. Liian monet luokat sekoittavat mallia, ja lyhyen, selkeän luettelon ansiosta useampi toimittaja voi tarjota mittausta. Purkauma jätettiin pois, koska mikään malli ei tunnistanut sitä luotettavasti pyöräteiltä.
- Mittaa neliömetreinä. Malli, joka raportoi kunkin vauriotyypin todellisen pinta-alan, on realistisempi kuin malli, joka raportoi osuuden väylän leveydestä ja yliarvioi siksi vauriot. Kunnossapitobudjettikin lasketaan neliömetreistä.
- Mittaa joka vuosi. Joukkoistaminen ja konenäkö tekevät vuosittaisesta mittauksesta edullisen ja turvallisen. Vuoden sykli löytää vaaralliset vauriot ajoissa ja antaa ennusteiden tarvitseman kehityssuunnan. Kolmen–viiden vuoden mittaussopimukset tekevät investoinnista kannattavaa toimittajille.
4. Painota kuntoindeksi turvallisuuden mukaan
Jokainen vauriotyyppi tulee vauriosummaan pinta-alansa mukaan. Reikä tai leveä halkeama kattaa paljon pienemmän alan kuin verkkohalkeama, mutta on paljon vaarallisempi. Siksi kuntoindeksissä leveä halkeama lasketaan 3,5-kertaisena ja reikä viisinkertaisena pinta-alaansa nähden. Näin väylät, joilla on näitä vaurioita, pääsevät ohjelmaan, vaikka vaurio olisi pieni.
Painotettu vauriosumma suhteessa jakson päällystettyyn pinta-alaan antaa viisi kuntoluokkaa:
5. Muodosta 10 metrin jaksoista päällystyskohteita
Kukaan ei päällystä kymmentä metriä kerrallaan. Jokaisella luokalla on oma toimenpiteensä:
| Kuntoluokka | Toimenpide |
|---|---|
| Erittäin huono, huono | Päällystys, päällystys + lujiteverkko tai saneeraus |
| Tyydyttävä | Reikien ja halkeamien paikkaus valuasfaltilla tai kylmäasfaltilla |
| Hyvä, erittäin hyvä | Paikkaus ja saumaus tarpeen mukaan |
Yhdistelysäännöt yhdistävät sitten huonot jaksot toteutettaviksi kohteiksi. Hankkeessa kohde alkaa 20 metristä huonoa tai erittäin huonoa väylää, ja kahden kohteen väliin jäävä enintään 40–50 metrin osuus otetaan mukaan, jotta yksi parempi jakso ei katkaise kohdetta kahtia. Säännöt sovittiin ELY-keskusten kunnossapidon asiantuntijoiden kanssa.
Kohteiden ryhmittely urakoiksi tehdään edelleen käsin, koska se riippuu sijainnista ja painotuksista: käyttäjämääristä, väylän varren kouluista ja palveluista sekä talvihoitoluokasta. Vaaralliset vauriot, jotka eivät mahdu tämän vuoden päällystysohjelmaan, korjataan heti hoitotoimenpiteinä. Koska konenäkö raportoi jokaisen vauriotyypin erikseen, seuraava askel on valita toimenpide suoraan vauriotyypin perusteella. Se tuo verkkotason suunnittelun lähelle hanketason suunnittelua.
6. Ennusta rahoitustarve
Kahden vuoden mittaukset samoilta väyliltä antavat vaurioitumismallin. Koska puhelimen GPS siirtää vaurioita 10 metrin jaksosta seuraavaan, data keskiarvoistetaan 50 metrin jaksoille, ja jaksot, joiden kunto parani ilman kirjattua kunnossapitoa, jätetään pois.
Yksinkertaisin malli on myös hyödyllisin: ilman kunnossapitoa jakson painotettu vauriosumma kasvaa noin neljänneksellä vuodessa, ja kasvu kiihtyy. Mallin avulla tienpitäjä voi arvioida seuraavan kymmenen vuoden rahoitustarpeen ja näyttää, mitä kukin budjettitaso tekee verkolle. Tiukempi päällystysbudjetti ei myöskään ole ilmainen: välillä tarvittava paikkaus kasvaa nopeasti.
Malli ei korvaa mittausta. Se täyttää mittausten väliset aukot ja tukee strategista suunnittelua, ja se paranee joka vuosi, kun uutta dataa tulee.
7. Katso päällystettä pidemmälle
Pyöräilijät arvioivat väylää muunkin kuin pinnan perusteella. Hankkeessa rakennettiin myös palvelutasoindeksi kahdestatoista muuttujasta neljässä ryhmässä: kunto, turvallisuus, toimivuus ja mukavuus. Se kattaa muun muassa päällysteen kunnon, väylän leveyden, etäisyyden ajoradasta, valaistuksen, onnettomuusriskin, pysty- ja vaakageometrian, epäjatkuvuuskohdat, melun ja tienvarsikasvillisuuden, ja muuttujat on painotettu käyttäjäkyselyn perusteella. Jokaisella päätöksellä on sitten oma indeksinsä:
| Indeksi | Päätös |
|---|---|
| Halkeamat ja reiät | Hoito (paikkaus) |
| Kuntoindeksi | Ylläpito (päällystys) |
| Palvelutasoindeksi | Parantamistoimet, kuten reunakivien madaltaminen, valaistus, opastus, puhdistus |
| Jatkuvuusindeksi | Uudet yhteydet, jotka yhdistävät lyhyet erilliset väylät verkoksi |
| Investointi-indeksi | Uusrakentaminen |
8. Vie se järjestelmään
Mikään tästä ei auta, jos se elää taulukkolaskennassa. Mallien ja sääntöjen pitää olla kunnossapidon tietojärjestelmässä, päivittyä uuden kuntotiedon tullessa ja muuttaa raakadata automaattisesti ohjelmaluonnokseksi. Silloin suunnittelu helpottuu, ja kuka tahansa näkee, miksi kukin kohde valittiin.
Hankkeessa kuntotieto tuotiin tieomaisuuden hallintajärjestelmään, jossa kuntoindeksi laskettiin ja kunnossapitotyöt suunniteltiin. SirWay RAMS suunnittelee tienpidon samalla tavalla, jaksoittaisesta kuntotiedosta painotettujen indeksien ja kunnossapitosääntöjen kautta monivuotiseen ohjelmaan, ja kävely- ja pyöräilyväylät voidaan määritellä siihen omaksi omaisuustyypikseen. Lue lisää siitä, mitä uutta SirWay RAMSissa on.
Kuka työn teki
Työn tilasi Väylävirasto, ja sen tekivät AFRY ja SirWay yhdessä Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten kanssa. Crowdchupa (nykyään Crowdsorsa) keräsi videon joukkoistamispelillään, ja Flowity analysoi vuoden 2023 videon konenäkömallillaan. Kunnossapidon suunnittelumenetelmästä tehtiin myös opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulussa.
Lue lisää
- T-OMHA / Kävely- ja pyöräilyväylien kunnonhallinnan kehittäminen. Projektiraportti 1. Väyläviraston julkaisuja 43/2022.
- T-OMHA / Kävely- ja pyöräilyväylien kunnonhallinta. Projektiraportti 2. Väyläviraston julkaisuja 40/2023.
- T-OMHA / Kävely- ja pyöräilyväylien kunnonhallinta. Projektiraportti 3. Väylävirasto, 2024.
- Sirvio, K., Suomela, S., Männistö, V. ja Knuuti, M. Towards systematic management of bicycle paths: a case study using gamification and artificial intelligence as constituent of service level index. XXVII maailman tiekongressi, Praha, 2023.
